Kevään korvalla kohti kesää

Näitä juttuja taas...

Mielen valtaa valtaisat märehdinnät... Tuntuu että elän elokuvassa "Päiväni Murmelina".

Olen tottunut perussiistiin kotiin. Yhtäkkiä sinne tulee kaaos. Pöytä on aina klähmänen ja muruissa. Keittiön tasot on muruissa. Eteinen on täynnä kenkiä ristiin rastiin kulkuväylän kohdall. Kasseja ja muovipusseja lattioilla. Tavaroita tippuu lattialle, kun toinen otetaan vierestä..siihen se jää lattialle lojumaan. Karkkipäivän sisällöt häviää, mutta päällisiä löytyymillonmistäkin lelulaatikosta, roskiksen vierestä. Sohvan taustaan pyyhityistä räistä puhumattakaan....

Että vituttaa....

Kun on aikaa... aika laittaa miettimään! 

On hankala saada fiilistä kesästä, kun tuntuu ettei kukat jaksa kukkia ja päivästä iltaan on viileetä. Kuitenkin on ihanan levollinen olo. On kuin lipuisi kauemmaksi ja näkisi itsensä ja ympäristön kauempaa ja kokonaan, koska on aikaa pysähtyä....pysähtyä ja katsoa 💚